Meillä on taas hässäkkää riittänyt, mutta sillä on ollut valitettavan vähän tekemistä koirien treenaamisen kanssa. Näin vinkkinä mainittakoon, että yhdistelmänä norovirus, keuhkoputkentulehdus ja migreeni on aika yäk... Mutta sitten tärkeämpiin asioihin, eli koiriin!

Jojo on parantunut hienosti! Jälkitarkastuksessa todettiin haavojen olevan siistit ja kaikki muutenkin hyvin, joten Jojo on saanut palata normaaliin arkeen. Oli iso helpotus, että saatiin siltä kauluri pois, koska energinen koira ja kauluri on ympäristölleen aika rasittava yhdistelmä. Patologin lausuntokin saatiin, ja tulos oli se mitä epäiltiinkin: kasvain oli pahanlaatuinen, mutta ei yleensä uusiudu poiston jälkeen. Etäpesäkeriski on kohtalainen, joten tietenkin Jojoa tarkkaillaan, mutta muuten rouva saa nauttia elämästään ihan niinkuin tähänkin asti. Ja kyllä se onkin nauttinut! On ollut ihanaa katsoa, kuinka se on taas ollut niin oma itsensä; hassu, vähän dementoitunut, mutta sangen päättäväinen koira, joka todella saa ilmaistua oman tahtonsa. Se nauttii piehtaroimisesta lumella ja yrittää joka välissä saada jotain herkkuja. Ja me osataan taas kummasti arvostaa kaikkia Jojon hassutuksia!

Touho kävi pitkästä aikaa fysioterapeutilla, jotta paikat olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa kovemman treenikauden keväämmällä alkaessa. Ihmeempiä jumituksia ei löytynyt. Katin opastuksella tehtiin vielä  tasapainoharjoitteita, joiden tarkoituksena on saada syviä lihaksia vahvistettua. Ja kyllähän harjoittelu onnistuu, kun vaan on tarpeeks herkkuja tarjolla! Ens kerralla täytynee varata mukaan kuolapyyhe. Treenipuolella tottistreenit ja rakennusetsinnät ovat jatkuneet hyvällä menestyksellä.

Loisto aloitti ensimmäisen juoksunsa 8,5 kuukauden iässä, joten kai sitä pitää vähitellen uskoa, ettei se ole enää meidän pikkupentumme. Treenattu ollaan tosi maltillisesti, ja viime aikoina ei sit senkään vertaa, kun ohjaaja on pysynyt enimmäkseen sohvalla sairastamassa. Yhdessä isossa match showssa käytiin katselemassa erinäköisiä koiria ja hakemassa kokemuksia. Loisto on ihanan lunki tyyppi ja suhtautuu kaikkiin koiriin ihanasti koiraa puhuen. Kehässä se malttoi ihan hyvin ollakseen oma energinen itsensä, ja varsinkin liikkuminen meni kauniisti löysällä hihnalla ja rennosti. Väririntamalla muuten tapahtuu taas; nyt on poskiin ilmestynyt ruskeat alueet.

Sitten muita uutisia. Loiston veli Jäbä (Frosty Field´s Floating Point) oli tänään Helsingin pentunäyttelyssä ROP-pentu. Onnea onnea! Toinen näyttelyonnittelut ansainnut koira on kaverimme Jurri (sert ja cacib Tampereen näyttelystä), onnea Marikalle!

Kevättä odotetaan innolla ja pihaan ilmestyneet sulaneet kohdat aiheuttavat ilahtuneita ilmeitä. Niin, ja Jojo muuten tossa äsken just roudas meillä puolityhjää limsapulloa ja sai sen vielä asetettua eteemme pystyyn, taitava koira!